Kuohuvan Veden Heimo on kissoista koostuva ryhmä, joka asuu vuoristolla kaukana Korkokivistä.[lähde?] Heimo on muistuttaa paljoa klaaneja, mutta eroaa sen asemista ja termeistä.[lähde?] Heimon jäsenillä on myös erilaiset nimeämisperinteet.[lähde?] Heillä on tapana jakaa pyyntisaalista, jossa he ottavat palan tuoresaaliista ja antavat sen toiselle heimon jäsenelle.[lähde?]
Heimon hierarkia[]
Heimon kissat ovat jaettu useisiin luokkiin: alokkaisiin, luolanvartijoihin, riistanpyytäjiin, pentue-emoihin, pentuihin, heimovanhuksiin ja tietäjään. Näiden lisäksi tietäjä voi tarvittaessa valita tietäjäksi ryhtyvän alokkaan, josta tulee hänen seuraajansa. Heimo on myös toisinaan ottanut vastaan vieraita, kuten auringonpesälle taivaltaneet kuusi kissaa.[lähde?]
Tietäjä[]
- Terävistä Kivistä Näkijä (engl. Teller of the Pointed Stones), lyhyesti Kivistänäkijä tai tietäjä, on Kuohuvan Veden Heimon päällikkö sekä parantaja.[lähde?] He johtavat heimoa kuin myös hoitavat heimolaisten haavoja ja sairauksia lääkeyrteillä.[lähde?] Tietäjä saa esi-isiensä lähettämiä enteitä Terävien Kivien Luolasta.[lähde?] He tulkitsevat näitä Ikuisen Metsästyksen Heimon lähettämiä viestejä kivistä, lehdistä ja vedestä.[lähde?] Toisin kuin klaanikissat tietäjät eivät näe enneunia.[lähde?] Tietäjä poistuu harvoin luolasta, koska hänellä ei ole klaaninpäällikön tapaan yhdeksää henkeä ja on siten suuremmassa riskissä kuolla.[lähde?] Tietäjä poistuu luolasta ainoastaan alokkaiden nimitysmenoja varten.[lähde?] Jokainen tietäjä vaihtaa nimensä Terävistä Kivistä Näkijäksi noustessaan virallisesti asemaansa.[lähde?] Tietäjä myös valitsee seuraajansa.[lähde?]
Riistanpyytäjä[]
- Riistanpyytäjät (engl. prey-hunter) ovat heimokissoja, joiden tehtätävänä on hankkia heimolle ruokaa.[lähde?] Riistanpyytäjät ovat notkeita, vikkeliä kissoja, jotka pystyvät hyppäämään korkealle ilmaan napatakseen lintuja, kuten kotkia tai haukkoja.[lähde?] He ovat heimon saalistajia, jotka hyödyntävät väijytystä, yllätyshyökkäyksiä ja maastoutumista metsästämiseensä.[lähde?] Heidän tehtävänään on huolehtia erityisesti emokissojen sekä nuorten ja vanhojen kissojen ruokkimisesta.[lähde?] Heidän valttinaan on nopeus, sillä vuoriston miltei paljas ympäristö ei tarjoa paljon suojaa.[lähde?] Tavallisesti riistanpyytäjät saalistavat ryhmittäin kohottaakseen riistan löytymismahdollisuuksia.[lähde?] Riistanpyytäjät usein peittävät itsensä mudalla, joka kätkee heidän hajunsa ja suojaa heitä tuulelta.[lähde?] Luolanvartijoita voi tulla myös saalistusryhmän täydennykseksi paikantamaan mahdollisia häiriöntekijöitä.[lähde?] Ruumiinrakenteeltaan solakoista ja ketteristä pennuista tehdään riistanpyytäjiä tietäjän päätöksellä.[1]
Luolanvartija[]
- Luolanvartijat (engl. cave-guard) ovat tukevia ja voimakkaita heimokissoja, joiden tehtävänä on vartioida ja puolustaa heimon luolaa.[lähde?] He ovat heimon päätaistelujoukko ja heidän vastuullaan on puolustaa luolaa petoeläimiltä, kuten kotkilta ja haukoilta.[lähde?] Taivaan tarkkailu isojen lintujen varalta riistanpyytäjien saalistaessa ja näiden suojeleminen on lisäksi yksi luolanvartioiden tehtävistä.[lähde?] He ovat myös kaikkein kokeneimpia taistelijoita.[lähde?] Luolanvartijat usein peittävät turkkinsa mudalla piilottaakseen hajunsa ja maastoutuakseen kivikkoon.[lähde?] Ruumiinrakenteeltaan tukevista ja voimakkaista pennuista tulee luolanvartijoita tietäjän päätöksellä.[1]
Alokas[]
- Alokas (engl. to-be) on heimon vastine klaanien oppilaalle.[lähde?] Alokkaat ovat koulutuksensa aloittaneita nuoria kissoja, jotka harjoittelevat riistanpyytäjiksi tai luolanvartijoiksi.[lähde?] Tietäjä päättää pennun polun etukäteen, mihin vaikuttaa yleensä joko pennun nopeus tai tanakka ruumiinrakenne.[lähde?] Heimokissat uskovat syntyvänsä tehtäviinsä, vaikka aseman muutos on mahdollista.[lähde?] Oppilaista poiketen alokkaat aloittavat harjoittelemisen kahdeksan kuun iässä.[lähde?] Tietäjä saa viestin Ikuisen Metsästyksen Heimolta, kun hänen on aika valita oma alokkaansa.[lähde?]
Pentue-emo[]
- Pentue-emo (engl. kit-mother) on heimon vastine klaanien kuningattarelle. Pentue-emot ovat naaraita, jotka odottavat tai hoitavat pentuja.[lähde?] Riistanpyytäjästä tai luolanvartijasta tulee pentue-emo poikimisensa lähestyessä ja tehtäviensä suorittamisen hankaloituessa.[lähde?] Pentue-emo hoitaa ja ruokkii pentujaan kunnes heistä tulee alokkaita kahdeksan kuun iässä.[lähde?] Pentue-emojen vanhana perinteenä on nimetä pentunsa sen mukaan, mitä he ensimmäisenä näkevät näiden synnyttyä.[lähde?]
Heimovanhus[]
- Heimovanhukset (engl. elder) ovat heimon vanhimpia ja heikoimpia kissoja.[lähde?] Heimovanhukset ovat riistanpyytäjän ja luolanvartijan tehtävistä eläköityneitä kissoja.[lähde?] Heiltä yleensä haetaan neuvoa hankalina aikoina.[lähde?] Heimovanhuksilla on samanlainen rooli kuin klaanien klaanivanhimmalle. Riistanpyytäjät ruokkivat heidät ja luolanvartijat suojelevat heitä.[lähde?]
Pentu[]
- Pennut (engl. kit) ovat kissoja, jotka vielä liian nuoria alokkaiksi ja pysyvät siksi emojensa luona pentutarhassa.[lähde?] Pennut pysyvät pentuna kahdeksan kuuta.[lähde?] Terävistä Kivistä Näkijä päättää, tuleeko pennusta luolanvartija, riistanpyytäjä vai seuraava Kivistänäkijä.[lähde?] Ruumiinrakenteeltaan nopeista ja solakoista pennuista tehdään riistanpyytäjiä, kun taas voimakkaan näköisistä pennuista tehdään luolanvartijoita.[1]
Saalistustekniikat[]
- Heimokissoilla on oma erityinen tapansa saalistaa. Riistanpyytäjillä on pienen riistaeläimen, kuten hiiren, löydettyään tapana istua piilopaikassaan ja odottaa kotkan tai muun linnun hyökkäävään sen kimppuun. Tällöin he loikkaavat ja tappavat kotkan, jolloin heidän on mahdollista tuoda heimolle kaksin verroin riistaa.[lähde?] Klaanikissojen on ollut suhteellisen helppoa omaksua tämä tekniikka, mistä esimerkkinä on Myrskyturkki.[lähde?]
Nimeämisperinteet[]
- Pentue-emot nimeävät pentunsa sen mukaan, mitä he ensimmäisenä näkevät näiden syntymän jälkeen, esimerkkeinä Puro Jossa Pikkukalat Uivat tai Rosoinen Kallio Jolla Haikara Istuu. Kirjassa Klaanien kissat Kallio huomauttaa pitävänsä tätä tapaa kummallisena, koska hänestä tällöin olisi paljon "Luolan Seinä"- tai "Luolan Lattia" -nimisiä pentuja.[lähde?] Toisin kuin klaaneissa heimokissat käyttävät nimistään lyhenteitä (esim. Puro tai Roso).[lähde?] Muinaisen heimon nimet muistuttivat vielä kuitenkin muinaisten kissojen nimiä (esim. Valoisa Virta, Hopeinen Kuura tai Kasteinen Lehti). Kun kissasta tulee tietäjä, hänen nimensä vaihtuu Terävistä Kivistä Näkijäksi.[lähde?]
Uskomukset[]
- Ikuisen Metsästyksen Heimo koostuu Kuohuvan Veden Heimon esi-isien hengistä.[lähde?] He lähettävät varoituksia ja enteitä heimon tietäjälle. Lisäksi he kertovat näille, kenet pitäisi kouluttaa seuraavaksi tietäjäksi.[lähde?] Heitä pidetään heimon vastineena Tähtiklaanille.[lähde?]
- Heimokissat uskovat klaanien tapaan tuonpuoleiseen. Ikuisen Metsästyksen Heimon henkikissat ovat samanlaisia kuin Tähtiklaanissa, mutta ovat kuitenkin syntyneet heimoon.[lähde?] Kuohuvan Veden Heimo on yhteydessä esi-isiinsä joka täysikuun aikaan tapahtuvassa seremoniassa, joka pidetään Terävien Kivien Luolassa.[lähde?] Kuulammesta poiketen Ikuisen Metsästyksen Heimo ottaa yhteyttä eläviin kissoihin enteillä eikä unilla.[lähde?]
Yleistä heimosanastoa[]
- Ikuisen Metsästyksen Heimo - paikka, jonne heimon kuolleet esi-isät pääsevät; vastaa klaanien Tähtiklaania.[lähde?]
- Juoksevanveden aika - kevät.[2]
- Jäisen veden aika - talvi.[3]
- Kuoriaisaivo - ystävällinen loukkaus; vastaa ilmausta "hiirenaivo".[4]
- Läheisen lohdutuksen antaminen - ystävällinen tapa, jossa toisen kissan turkkia suitaan; vastaa klaanien kielten vaihtamista.[5]
- Pyyntiriista - kuollut saaliseläin, joka syödään; vastaa klaanien tuoresaalista.[6]
- Terävähammas - Kuohuvan Veden Heimon käyttämä termi puumille. Niitä tavataan harvoin ja ne ovat vaarallisempia kuin kotkat. Yksi Terävähammas esiintyi kirjassa Kuunnousu.[lähde?]