Why is Jaypaw Blind (suom. Miksi Närhitassu on sokea?) on essee, jonka Victoria Holmes[1] kirjoitti perustellakseen Närhitassun sokeuden.
Suomennettu versio[]
(epävirallinen suomennos)
Miksi Närhitassu on sokea?
- Tämä on kysymys, jota kysytään minulta paljon, ja joskus tunnen houkutusta vastata; Koska hän oli syntynyt sillä tavalla! Mutta tiedän, mitä ihmiset oikeasti tarkoittavat, miksi valitsin ottaa näön pois yhdeltä minun keskeisimmiltä hahmolta, kun saattoi vaikuttaa helpommalta pitää kaikki viisi aistia vahingoittumattomina jokaisella sankarilla?
- No, miksi ei? :) Sankarina oleminen ei riipu näkemiseen kykenemisestä, tai kuulemisesta, tai erityisen nopeasti juoksemisesta; sankarius tulee sisältä, siitä millainen ihminen (tai kissa) on. Tiesin aina, että Närhitassu tulisi olemaan yksi tärkeimmistä kissoista Kolmikon mahdissa, joten hänellä täytyi olla jonkinlainen oikeanlainen luonne, vaikka hänellä ei ollutkaan toimivia silmiä! Hänen ei tarvinnut pystyä näkemään kyetäkseen olemaan rohkea, utelias, ja halukas taistelemaan siitä, mihin hän uskoo, mitkä kaikki ovat sankarille ratkaisevia ominaisuuksia.
- Pidin myös haasteesta, jonka sokean kissan näkökulmasta kirjoittaminen toisi. Närhitassu ei voi kuvailla, miltä ympäristö näyttää, mutta hänellä on neljä muuta aistia - haju, tunto, maku ja kuulo -- täyttääkseen aukot. Aloitin tarkoituksellisesti Kolmikon mahdin ensimmäisen kirjan Näön hänen näkökulmastaan, koska halusin täyttää aloitusluvun yksityiskohdilla, jotka voisivat huijata lukijaa olemaan tajuamatta kertojan olevan sokea. Näemme kiireisen klaanin elämän kohtia ja jaamme jännittävän ja vaarallisen kettujahdin näiden kolmen pennun kanssa, sekä vain oppia, ettei Närhitassu voi nähdä, kun hän valittaa Lehtilammelle, että tämä vouhottaa liikaa hänen takia. Halusin lukijoiden oppia tuntemaan Närhitassun, jakamaan hänen seikkailujensa tunteet ja hänen uskollisuutensa klaanitovereilleen, ennen kuin he tiesivät hänen olevan sokea, koska se olisi saattanut tehdä hänestä säälimisen kohteen. Närhitassu haluaa itseään kohdeltavan samalla tavalla kuin muita oppilaita -- ja se tarkoittaa myös etteivät lukijatkaan tuomitsisi häntä!
- Mutta vaikka tiedät, että Närhitassu on sokea, hän ei ole sellainen hahmo, jota voit sääliä helposti. Pettymys, epäusko, ja joskus silkka viha, mutta ei ikinä sääli! Se olisi ollut liian helppoa tehdä hänestä pieni sokea pyhimys, kärsivällisesti sietäen hänen näkönsä puuttumisen samalla eläen hyvää ja tottelevaista elämää. Mutta se tekisi erittäin tylsän sankarin! Närhitassu on piikikäs ja hankala, vuorotellen sokeuden vastaan potkimisen ja inttämisen, ettei sillä ole merkitystä, välillä. Hän tietää, että hänellä on saman verran rohkeutta ja ruumiillisia voimia kuin muilla oppilailla, ja hän vihaa totuutta, ettei pysty olemaan samanlainen soturi kuin hänen pesätoverinsa. Kun Lehtilampi kehotti häntä ryhtymään hänen oppilaakseen, hän näki sen helppona vaihtoehtona, ainoa asia, jota hän pystyisi tekemään, koska hän ei pystynyt näkemään. Itse asiassa, Lehtilampi voisi kertoa, että Närhitassulla on suuret parantajan lahjakkuudet -- hän muisti kaikki yrtit ja parantaa ilman edes yrittämättä -- ja kun hän alkoi puhumaan tulevaisuudestaan, jonka Tähtiklaani oli hänelle paljastanut, Lehtilampi tiesi, että hänellä oli myös erityinen yhteys heidän esi-isiinsä. Oli Närhitassun kohtalona olla parantaja hänen syntymänsä hetkestä alkaen -- paitsi, ironisesti, hän ei pystynyt näkemään sitä itselleen.
- Sokeana olemisen päällisiksi, ja huonoluonteisuuden, ja kunnianhimoisuuden, halusin tehdä Närhitassusta kissan, jolla on anutlaatuiset näkökyvyt. Hän voi nähdä omissa unissaan sekä toisten kissojen unissa, mikä antaa hänelle pääsyn heidän syvimpiin ajatuksiin ja pelkoihin. Hän voi myös vaistota, mitä kissat ajattelevat -- jotain mitä hänen veljensä ja siskonsa pitävät itsestäänselvyytenä, mutta usein ärsyttävänä! -- ja, kun hänen voimansa kehittyvät, hän pystyy astumaan toisten kissojen muistoihin ja elämään läpi heidän menneisyytensä tapahtumat. Hänellä on mitä uskomattomammat näön lahjat, sokea pinnallisille ulkoisille asioille, mutta pystyy näkemään muiden kissojen sisällä olevan totuuden. Kun me ensimmäisen kerran tapaamme Närhitassun, hän on vain pentu eikä aina tiedä, mitä tehdä tällä tiedolla, tai miten käyttää sitä epäitsekkäisiin tarkoituksiin. Hän on ylpeä ja itsepäinen, ja ajattelee, että kyky kulkea toisten kissojen unissa tekee hänestä vahvemman kuin he, pystyen hyödyntämään sitä, erityisesti, kun hän kuulee toisten klaanien ongelmista. Voidakseen täyttää osansa profetiasta -- Tulee kolme, veresi verta, jotka kantavat tähtien voimaa käpälissään -- hänen täytyy oppia, kuinka käyttää voimaansa muidenkin kuin hänen klaanitovereidensa hyväksi. On paljon hauskempaa katsoa hänen edistystään, kun hänen viettinsä olivat enemmän itsekkäitä, ja jopa kostonhimoisia, alusta lähtien!
- Närhitassu on sokea kissa, joka voi nähdä toisten kissojen unissa, sankari, jota ei yksilöidä parhaisen aikomuksien mukaan, jääräpäinen, hankala, piikikäs hahmo, jonka täytyy voittaa jokaisen klaanin kissojen kunnioitus elääkseen profetian mukaan, joka langetettiin monia kuita ennen hänen syntymäänsä. Se, ettei hän pysty näkemään, on vain yksi osa hänen persoonallisuuttaan --- ja Närhitassu olisi ensimmäinen, joka kertoisi sinulle, ettei halua tulla arvostelluksi siitä, mitä ei pysty tekemään! Kaikki nämä haasteet ja vastaväitteet tekevät hänestä kaikista hauskimman kissan, josta kirjoittaa ja tehdä tarinoita. Ja me emme ole edes päässeet hänen oppilasaikaansa loppuun...