Lista sairauksista ja vammoista, joita voi esiintyä omillaan elävillä villikissoilla. Klaanin parantajan tehtävä on hoitaa näitä oireita.
Sairaudet ja oireet[]
Keuhkokuumeet[]
Valkoyskä ja viheryskä ovat keuhkokuumeista yleisimpiä klaanikissojen keskuudessa. Valkoyskä on näistä lievempi muoto, mutta hoitamattomana se voi muuttua paljon kohtalokkaammaksi viheryskäksi.[lähde?] Kissat yleensä sairastuvat viheryskään lehtisateen tai lehtikadon aikaan, ja joskus syntyy suuria sairausaaltoja. Klaaninvanhimmat ja pennut ovat suurimmassa riskissä kuolla viheryskään[lähde?] ja tämä sairaus on myös tappanut monia kissoja. Se leviää nopeasti ja tarttuu helposti.
Parantajat hoitavat viheryskää kissanmintulla. Myrskyklaanin ensimmäinen parantaja, Pilven Täplä, sai selville, että tämä lääkeyrtti tepsi parhaiten viheryskään.[lähde?] Mikäli yskää esiintyy kuumeen kanssa, pietaryrttiä ja purasruohoa käytetään myös rohdoksina.[lähde?]
Kirjassa Villiin luontoon on mainittu pentuyskä-niminen sairaus. Nuhanenä kertoo, että kun kaksijalat tulivat metsään, lääkeyrtti kyseiseen sairauteen katosi.[1]
Kirjassa Kuunnousu Perhonsiipi mainitsee mustayskän, joka on kohtalokas keuhkokuume.[lähde?]
Kirjassa Perhon Lennon näky on mainittu punayskä, jossa kissa rupeaa yskimään verta, ja joka sai alkunsa maatilalta.[2] Se on mainittu myös novellissa Myrskytähden kaiku.
Kirjassa Myrsky ja varjo esiintyy keltayskä, johon varjoklaanilaisia sairastuu ja muutama kuolee. Ainoa tunnettu lääkeyrtti sairauteen on imikkä-niminen kasvi.[3] Keltayskä aiheuttaa ruokahaluttomuutta, kuumetta, hengityksen hankaloitumista ja kurkun kipeytymistä.[lähde?]
Myrkytys[]
Myrkytyksen voi saada niellystä aineesta, joka aiheuttaa vahinkoa elimistölle kuten:
- Syömällä tai juomalla myrkyllisiä nesteitä tai kasveja kuten kuolomarjoja. Pennut myrkyttävät yleensä itsensä uteliaisuutensa ja tietämättömyytensä takia.[lähde?]
- Syömällä myrkyllistä tai pilaantunutta saalista eli variksenruokaa tai juomalla saastunutta vettä.[lähde?]
- Hengittämällä paljon savua.[lähde?]
- Tulemalla myrkyllisen eläimen, kuten käärmeen, puremaksi.[lähde?]
Pieninä määrinä nieltynä kissa yleensä kärsii vain vatsakivusta, mutta suurempina määrinä myrkky voi tappaa. Parantajat hoitavat vatsakipuja siankärsämöllä tai nokkosen lehdillä, kun taas lievempää oireilua voidaan hoitaa katajanmarjoilla tai vesimintulla. Vakavan myrkytystilan jälkeen kissa saattaa olla jonkin aikaan tajuttomana (kuten Ratamopentu syötyään kuolomarjoja kirjassa Pimeyden hetki).[lähde?]
Rotista levinneet sairaudet[]
Kissat toisinaan sairastuvat rotista tulleisiin sairauksiin. Yksi näistä sairauksista tunnetaan Haaskalan sairautena. Varjoklaanin ensimmäinen parantaja, Sorainen Sydän, tajusi, että rotat olivat syy sairauteen.[lähde?] Kun varjoklaanilaiset söivät metsässä Haaskalan rottia, he olivat helposti alttiita näille sairauksille.[lähde?]
Rottien puremat tulehtuvat helposti, jos niitä ei hoideta kunnolla. Tällöin pureman saaneelle nousee kova kuume. Rotan puremaa voi hoitaa takiaisenjuurella tai karhunlaukalla.[lähde?]
Aistien menetykset[]
Kissa voi menettää näkö- tai kuuloaistinsa vanhetessaan, kuten Myrskyklaanin Yksisilmä ennen kuolemaansa, tai vahingoittuessaan tai saadessaan tulehduksen.[lähde?] Toisinaan sokeus tai kuurous on synnynnäistä.[lähde?] Nämä vammat yleensä johtavat kissan soturuuden loppuun metsästämisen ja taistelemisen tullessa hankalaksi, ja heidän on liityttävä klaaninvanhimpiin, kuten Pitkähännälle tapahtui.[lähde?] Pennut jotka syntyvät ilman tärkeää aistia, kuolevat yleensä nuorena, ellei heillä ole erityistä voimaa korvaamassa sitä, kuten Närhisulan tapauksessa.[lähde?] Pennut, joilla on valkoinen turkki sekä siniset silmät, on suurempi riski syntyä kuuroina, kuten Lumipennun tai Sulkapennun tapauksissa.[lähde?]
Nivelsäryt[]
Kyseinen oire on varsin yleinen klaaninvanhimmilla, mikä johtuu nivelten vanhenemisesta. Nivelsäryt aiheuttavat kipua ja vaikeuttavat liikkumista. Kosteat ympäristöt voivat aiheuttaa nivelten oireilua, joten oppilaiden on huolehdittava siitä, että heidän keräämänsä sammaleet ovat täysin kuivia. Päivänkakkaran lehdet tai katajanmarjoihin sekoitetut villakon lehdet usein hoitavat tätä kipua.[lähde?]
Hammaskipu[]
Hammaskipua aiheuttaa lohjennut hammas, reikä tai tulehdus suussa. Lepänkuorta käytetään kivun lievittämiseen.[4]
Kuume[]
Kuume aiheuttaa epätavallisen korkean ruumiin lämpötilan. Kuumeen voi tunnistaa kokeilemalla nenällään potilaan polkuanturoita. Kuumetta voidaan parantaa pietaryrtillä,[lähde?] purasruoholla[lähde?] tai laventelilla.[lähde?]
Vilustuminen[]
Vilustumisen aiheuttaa usein kylmässä säässä tai vedessä pitkään oleskelu. Vaikka tämä on lievä oire, se on joskus vienyt muutaman kissan hengen, kuten Sammalpennun.[lähde?] Pennuilla, heikoilla ja vanhoilla kissoilla on suurempi riski kuolla vilustumiseen. Sen voi parantaa kissanmintulla ja pietaryrtillä. Turkin nuoleminen väärään suuntaan saa veren kiertämään ja ruumiin lämpenemään.
Muut sairaudet[]
Sarjan aikana on ollut useita muita sairauksia, joille kaikille kissat eivät ole kuitenkaan antaneet nimeä. Esimerkkeinä tästä ovat Soraturkki,[lähde?] Simpukkasydän,[lähde?] Keltatäplä,[lähde?] Leoparditähti,[lähde?] Nuppusade[lähde?] ja Korppitassu.[lähde?]
Vammat[]
Haavat[]
Haavat ovat vammoja, kun iho ja sen alla olevat lihakset haavoittuvat, repeävät tai tulevat lävistetyiksi. Ne voivat olla vaaraksi kissan hengelle verenhukan, tulehduksien tai sisäelinten vaurioitumisen takia. Haavat ovat kaikista yleisimpiä vammoja johtuen siitä, että klaanikissat yleensä taistelevat kilpailevia klaaneja tai viholliseläimiä, kuten mäyriä, kettuja ja koiria, vastaan.
Pienet haavat parantuvat nopeasti itsestään, mutta syvemmät haavat tarvitsevat parantajan hoitoa. Haavan hoitamiseen kuuluu sen peseminen kielellä, veren tyrehdyttäminen siihen painetuilla hämähäkinseiteillä tai sammaleilla ja lopuksi salvan levittäminen, mikä estää tulehduksia kehittymästä ja nopeuttaa haavan parantumista. Salvoihin sekoitetaan yleensä kultapiiskua, kehäkukkaa, takiaisen juurta tai rotanpuremien kohdalla karhunlaukkaa. Jos haava tulehtuu, maustekirveliä tai kortetta käytetään myös rohdoksina. Haavan kipuilua voidaan helpottaa unikonsiemenillä tai pajun kaarnalla.[lähde?]
Nyrjähdykset[]
Nyrjähdykset ovat nivelsiteiden vammoja, jotka johtuvat nivelille poikkeuksellisista venytyksistä ja myös nivelsiteiden repeämisistä.[lähde?] Nyrjähdys tuntuu erittäin kivuliaalta ja estää niveleen liikuttamista, ja siitä kärsivän kissan pitää levätä muutaman päivän.
Niveleen sijoiltaanmeno[]
Niveleen sijoiltaanmeno tarkoittaa, kun luu siirtyy poikkeuksellisesti sen nivelestä. Parantajat hoitavat tätä oiretta syöttämällä potilaalle unikonsiemeniä saadakseen tämän uupumaan ja tuntemaan vähemmän kipua, minkä jälkeen parantaja painaa raajan takaisin nivelelleen.[lähde?] Parantajat oppivat luiden rakenteista tutkimalla saaliseläinten luurankoja.[5]
Halkeilleet anturat[]
Kissan polkuanturat voivat halkeilla pitkistä kävelymatkoista kovilla pinnoilla tai kylmästä säästä. Klaaninvanhimmille tämä on yleinen oire. Niitä hoidetaan leskenlehti- tai siankärsämösalvalla. Hierakan lehdistä tehdyllä salvalla voidaan myös viilentää halkeilleita polkuanturoita.[lähde?]
Luun murtumat[]
Luun murtuminen johtuu usein onnettomuuksista, kuten korkealta paikalta putoamisesta.[lähde?] Kissat murtavat yleensä jalkansa, ja vaikka parantajat yrittävätkin sitoa luun hämähäkinseiteillä, vamma on useimmiten haavoittuneelle kissalle pysyvä. Vain harva näistä vammautuneista kissoista selviää, joista tunnetuimpana esimerkkinä on Tuhkamarja.[lähde?]
Paljon vakavampi vamma on kissan selkärangan murtuminen, minkä seurauksena on ruumiinosien tunnottomuus tai halvaantuminen. Vakava murtuma yleensä johtaa heti tapaturmassa tai nopeasti sen jälkeen kissan kuolemaan.[lähde?] Varpuloiste mursi selkärankansa, minkä takia hänen takajalkansa eivät enää toimineet eikä hän pystynyt hallitsemaan suolen toimintaansa.[lähde?] Villiturkki mursi myös selkärankansa, mutta koska hän oleskeli koko päivät pesässään, hänen keuhkonsa täyttyivät nesteellä ja hän lopulta kuoli tulehdukseen.[lähde?]
Kirjoissa maininnat[]
Keuhkokuumeet[]
- Kirjassa Tuli ja jää Sinitähti ja kaksi Juovanaaman pentua sairastuvat viheryskään. Pennut menehtyvät ja Sinitähti menettää hengen.[lähde?]
- Kirjassa Vaarallinen polku Väärätähti sairastuu viheryskään ja menettää viimeisen henkensä.[lähde?]
- Kirjassa Auringonlasku Raskasjalka oletettavasti kuolee viheryskään.[lähde?]
- Kirjojen Auringonlasku ja Näkö välissä Kontiaistassu menehtyy viheryskään.[lähde?]
- Kirjassa Näkö Saniaisturkki ja Koivuruska saavat hoitoa valkoyskäänsä, ja myöhemmin kaikissa neljässä klaanissa on viheryskää.
- Yksi suurimmista viheryskäaalloista on kirjassa Pitkät varjot, jossa monet myrskyklaanilaisista sairastuvat, Tulitähti mukaan lukien. Sairastuminen alkaa Millistä ja Varpupennusta, kunnes se nopeasti suistuu hallinnasta. Sairastuneet kissat eristetään hylättyyn kaksijalanpesään, jottei enempää terveitä kissoja sairastuisi.[lähde?] Kukaan yksihenkisistä kissoista ei kuole, mutta Tulitähti menettää yhden hengistään.[lähde?]
- Kirjassa Klaanien laki Lumitähti,[lähde?] Kirkasviiksi[lähde?] ja Unikkoaamu[lähde?] kuolevat viheryskään.
- Kirjassa Klaanien salaisuudet Liskoraidan mainitaan kuolleen viheryskään.[lähde?]
- Sekä Sinitähden tarina että Klaanien salaisuudet paljastavat, että Sulkaviiksi menehtyi viheryskään.[lähde?]
- Kirjassa Väärätähden lupaus Pajutuuli, Pajupentu ja Särkipentu menehtyvät viheryskään.[lähde?]
Myrkytys[]
- Kirjassa Sinitähden tarina Ihatassu, Ruusutassu ja Siniturkki syövät pilaantuneen hiiren ja sairastuvat. Ihatassu kuolee, mutta Siniturkki ja Ruusutassu selviävät.[lähde?]
- Kirjassa Salaisuuksien metsä Keltahammas tappaa poikansa Rikkohännän antamalla tälle kuolomarjoja.[lähde?]
- Kirjassa Myrsky nousee Puolihäntä, Laikkuturkki ja Keltahammas menehtyvät savumyrkytykseen.[lähde?]
- Kirjassa Pimeyden hetki Mustaraita syöttää Ratamopennulle kuolomarjoja. Tämä on miltei kuolla, mutta myöhemmin paranee täysin.[lähde?]
- Kirjassa Kuunnousu useat tuuliklaanilaiset[lähde?] ja Myrskyklaanin Kirjohäntä[lähde?] kuolevat syötyään kaksijalkojen myrkyttämiä kaneja.
- Kirjassa Tähtiyö Perhonsiipi tuo vahingossa klaaninvanhimmille leiriin saastunutta vettä, josta he kaikki saavat vatsakipuja.[lähde?]
- Kirjassa Iltahämärä Huomenkukan pennut ja osa jokiklaanilaisista nielee pahanhajuista nestettä, mikä myöhemmin johtaa Kieppupennun ja Murattihännän kuolemiin.
- Kirjassa Auringonnousu Hunajalehvä kuolee myrkkykäärmeen puremaan.[lähde?]
- Kirjassa Klaanien kissat mainitaan, että Kyypentu kuoli häntä purreen kyyn myrkkyyn.
- Kirjassa Unohdettu soturi Hiiriviiksi ja Kirsikkatassu melkein kuolevat syötyään myrkkykeisoa, koska he luulivat sitä persiljaksi.[lähde?]
- Kirjassa Myrskyn aika Harmaa Siipi saa astman hengitettyään savua metsäpalossa.[lähde?] Hän onnistuu elämään odotettua pitempään, mutta lopulta menehtyy astmaansa kirjassa Tähtien polku.[lähde?]
- Kirjassa Raivoava myrsky Katajakynsi myrkyttää päästäisen, jonka Varpusturkki syö ja josta tämä sairastuu, mutta paranee Pisamatoiveen ansiosta.[lähde?]
Rotista levinneet sairaudet[]
- Kirjassa Villiin luontoon Sinitähti menettää hengen rottien hyökkäyksessä.[lähde?]
- Kirjassa Myrsky nousee Yötähti, Tuhkaturkki ja eräs kolmas Varjoklaanin kissa kuolevat syötyään Haaskalan rottia.[lähde?]
- Kirjassa Keskiyö Keltaturkin jalka tulehtuu rotanpureman seurauksena.[lähde?]
- Kirjoissa Sinitähden tarina ja Väärätähden lupaus Raetähti menehtyy rottien puremiin.[lähde?]
- Kirjassa Tulitähden tehtävä Tulitähti menettää hengen taistelussa rottia vastaan ja Sadeturkki menehtyy rottien puremiin.[lähde?]
Aistien menetykset[]
- Kirjassa Sinitähden tarina Valkosilmän toinen silmä sokeutuu mäyrän hyökkäyksen takia.[lähde?]
- Kirjassa Villiin luontoon Yksisilmää kuvaillaan käytännössä sokeaksi ja kuuroksi vanhan ikänsä takia.[6]
- Kirjassa Tuli ja jää Rikkotähti sokeutuu Keltahampaan toimesta.[lähde?]
- Kirjassa Vaarallinen polku Lumipentu paljastuu kuuroksi, ja vaikka Pilkkuhäntä yrittää parhaansa kouluttaa häntä, hän joutuu haukan nappaamaksi. Samassa kirjassa kerrotaan Kirjohännän pentueessa olleen kuuro pentu, joka myös kuoli nuorena.[lähde?]
- Kirjassa Tulitähden tehtävä Pitkähäntä menettää näkönsä kanin raavittua hänen silmiään.[lähde?]
- Novellissa Lehtilammen toive Närhipentu syntyy sokeana.[lähde?]
- Kirjassa Pimeyden joki Kallion mainitaan olevan sokea johtuen vanhasta iästään.[lähde?]
- Kirjassa Myrsky ja varjo Sade menettää silmänsä kyseenalaistettuaan Tummahäntää.[lähde?]
Haavat[]
- Kirjassa Pimeyden hetki Tiikeritähti menettää kaikki henkensä yhdestä syvästä haavasta.[lähde?]
Nivelsäryt[]
- Kirjassa Salaisuuksien metsä Pikkukorvan nivelet ovat jäykät, ja Keltahammas mainitsee tämän olevan pahin tapaus, mitä on nähnyt kuihin.[lähde?]
- Kirjassa Keskiyö Kirjohäntä valittaa kostean sään takia särkeviä niveliään.[lähde?]
- Kirjassa Näkö Hiiriturkki valittaa, kuinka kylmä ilma saa hänen nivelensä särkemään.[lähde?]
- Kirjassa Unohdettu soturi Ratamohännällä on jäykäyt lonkkanivelet.[lähde?]
Halkeilleet anturat[]
- Kirjassa Salaisuuksien metsä Yksisilmän polkuanturat halkeilevat kylmästä säästä.[lähde?]
- Kirjassa Tulitähden tehtävä Hiekkamyrskyn ja Tulitähden polkuanturat särkevät kivillä kävelystä.[lähde?]
- Kirjassa Auringonlasku Kultakukka valittaa halkeilleista polkuanturoistaan.[lähde?]
- Kirjassa Auringonnousu Sulon polkuanturat halkeilevat kylmästä säästä.[lähde?]
Niveleen sijoiltaanmeno[]
- Kirjassa Kuunnousu Hiiriturkin lapa menee sijoiltaan, kun hän taistelee kaksijalkaa vastaan.[lähde?]
- Kirjassa Iltahämärä Tihkuviiksen lapa menee sijoiltaan taistelussa mäyriä vastaan.[lähde?]
- Kirjassa Taivasklaanin kohtalo Salviatassun jalka menee sijoiltaan, kun hän putoaa korkeimmalta kielekkeeltä.[lähde?]
- Kirjassa Auringon polku Haukan Kiidon lapa menee sijoiltaan, kun hän pakenee lampaita.[lähde?]
- Kirjassa Oppilaan tehtävä Kipinätassun jalka menee sijoiltaan, kun hän putoaa puusta.[lähde?]
Luun murtumat[]
- Kirjassa Tuli ja jää Tuhkatassu vahingoittaa jalkansa, kun hirviö osuu häneen.[lähde?]
- Kirjassa Pimeyden joki Tuhkatassu putoaa Taivastammesta ja murtaa takajalkansa. Hänen vammansa kuitenkin paranee ja hän soturinimensä voimastaan.[lähde?]
- Kirjassa Etäiset kaiut Varpuloisteen selkäranka murtuu kaatuneen puun voimasta, mutta hän selviää ja saa sen kunniaksi soturinimensä.[lähde?]
- Kirjassa Etäiset kaiut Pikkupilvi mainitsee Villiturkki-nimisen varjoklaanilaisen, jonka selkäranka myös murtui. Hän ei kuitenkaan selviytynyt vammastaan, koska hän sai rintakehän tulehduksen.[lähde?]
- Kirjassa Väärätähden lupaus Vääräpentu murtaa leukansa osuessaan astinkiveen.[lähde?]
- Kirjassa Auringon polku Rosoinen Huippu murtaa jalkansa pudottuaan puusta.[lähde?]
- Kirjassa Perhon Lennon näky Tuulitähti murtaa jalkansa taistelussa.[lähde?]
- Kirjassa Synkin yö Lumipehko murtaa jalkansa Myrskyklaanin leirin kivivyörymässä. Hän saa siitä kuitenkin tulehduksen ja menehtyy siihen.[lähde?]
Triviaa[]
Kiinnostavaa tietoa[]
- Valkoyskä ja viheryskä ovat kuin yskä ja keuhkokuume.[lähde?]
Tekijöiden lausuntoja[]
- Viheryskän alkuperäinen nimi piti olla mustayskä. Nimi muutettiin ennen kirjan Villiin luontoon julkaisua, koska uuden nimen ajateltiin kuvaavan sairautta paremmin.[lähde?]
Katso myös[]
Lähteet[]
- ↑ Villiin luontoon, sivu 142
- ↑ Perhon Lennon näky, sivu 187
- ↑ Myrsky ja varjo, sivu 229
- ↑ Salaisuuksien metsä, sivu 83
- ↑ Lehtilammen toive, luku 5
- ↑ Villiin luontoon, hahmolista